Päänsärky on erittäin yleinen oire jota melkein kaikki kokevat jossain vaiheessa elämää. Päänsäryn syy voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä: lihaksista, verisuonista, aivohermoista, aivokalvoista, luukalvoista, poskionteloista, korvista tai purennasta. Itse aivoissa ei ole kipua tuntevia hermopäätteitä.
Yleisimmin toistuvat päänsäryt luetellaan jännityspäänsärkyyn ja migreeniin.
Jännityspäänsäryn yleisin oire on iltaa kohden paheneva vannemainen puristava särky. Kipu tuntuu usein päälaella, ohimolla ja takaraivolla. Usein kipu on molemminpuolista, mutta saattaa olla myös toispuoleista.
Jännityspäänsärkystä kärsivän kannattaa harrastaa liikuntaa, erityisesti ulkoilmassa. Lajit kuten jooga ja pilates joissa yhdistyy syvien lihasten aktivointi mielen ja kehon rentouttamiseen ovat myös suositeltavia.
Migreeni
Migreenin syntymekanismeissa on vielä paljon selvittämättömiä asioita. Tämän hetkinen ajatus on, että migreeni alkaa sähkökemiallisella aktivaatiolla aivorungossa, kun jokin laukaiseva tekijä kuten valo, stressi tai haju käynnistää migreenikohtauksen.
Aivorungosta lähtevä kolmoishermo toimii sekä kasvojen että pään alueen tuntohermona ja verenkierron söätelijänä. Kolmoishermon vaikutus aivokalvojen valtimoiden seinämien pinnalla on olennainen osa migreenikohtausta. Hermopäätteet aktivoituvat ja kipuviestin välittyminen kipua aistiville aivoalueille alkaa ja samalla valtimot saattavat laajentua. Päänsärky on sykkivää siksi, että herkistyneet kipupäätteet reagoivat valtimossa kulkevaan pulssiaaltoon.
Migreenikohtauksen voi laukaista monet tekijät ja omat laukaisevat tekijät on hyvä oppia tunnistamaan:
-stressi ja sen laukeaminen
-hajut
-kirkkaat, voimakkaat valot
-melu, hälinä
-epäsäännöllinen unirytmi ja valvominen
-alkoholi
-kuukautiskierto
-näytöt
-haasteet omassa ergonomiassa
-liian vähäinen liikunta tai liian kovasykkeinen liikunta
-sään vaihtelut, ukkonen
-verensokerin vaihtelut, nälkä ja jano
-voimakkaat tunnepurkaukset
-tietyt ruoka-aineet ja lisäaineet
-psykologiset tilanteet kuten haasteet ihmissuhteissa ja ahdistavat tilanteet
Migreenikohtauksen särkyvaihe voi kestää 4 tunnista 3 vuorokauteen. Tyypillistä oireita ovat:
-kova, jyskyttävä päänsärky
-pahoinvointi, oksentelu
-hikoilu, palelu
-haju, valo/tai ääniarkuus
Migreenikohtauksen toista vaihetta kutsutaan auraksi. Auraa on vain 10–15 %:lla migreeniä sairastavista. Yleisimpiä auraoireita ovat:
- Erilaiset näköhäiriöt: sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset, näköhavaintojen koon vääristymät.
- Toispuolinen puutuminen
- Puhehäiriöt
Harvinaisimmissa migreeneissä auraoireena voi olla toispuolinen ohimenevä halvaus.
Aura ennakoi migreenikipua ja normaalisti se kestää 5-60 minuuttia. Kipu voi alkaa myös auran aikana.
Osteopaattisesti jännityspäänsärkyä ja migreeniä hoidetaan melko samanlaisella lähestymistavalla.
On tärkeää tasapainottaa ja rauhoittaa hermoston toimintaa, erityisesti autonomisen hermoston sympaattisen hermoston yliaktivaatio tulisi saada rauhoittumaan ja aktivoida parasympaattisen hermoston toimintaa.
Hengitys tulee saada toimimaan hyvin ja optimaalisesti ja jännitykset pallean, kylkiluiden, rintarangan, rintalastan ja ristiluun alueella tulee vapauttaa.
Kaularangan, kallonpohjan ja pään alueen jännitykset tulee purkaa. Myös aivojen verenkierron sekä aivokalvojen hoito on tärkeää jännityspäänsärky ja migreeni asiakkaiden hoidossa.
Kummasaakin on tärkeää rauhoittaa ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Hoitaa hengitystä, rintarangan, kaularangan, purennan ja lantion alueen jännityksiä. Myös aivojen verenkierron ja aivokalvojen hoito on tärkeää päänsärky asiakkaan hoidossa.
Tutkimuksissa on havaittu että osteopaattisella hoidolla voidaan parantaa jännityspäänsärky ja migreenipotilaan elämänlaatua vähentämällä päänsäryn tai migreenin toistuvuutta ja intensiteettiä.
Lähteet:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28352200/
https://migreeni.org/tietoa/migreeni/
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11377354/https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/818331/Lindgren_Ojanen_Ulvinen.pdf;jsessionid=0B40AE557B0A63D19B0AECD4609EB1A2?sequence=2
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17040/ONT.pdf?sequence=1
