Migreenin ja jännityspäänsäryn hoito osteopatialla

Päänsärky on erittäin yleinen oire jota melkein kaikki kokevat jossain vaiheessa elämää. Päänsäryn syy voi olla peräisin hyvin erilaisista lähteistä: lihaksista, verisuonista, aivohermoista, aivokalvoista, luukalvoista, poskionteloista, korvista tai purennasta. Itse aivoissa ei ole kipua tuntevia hermopäätteitä.

Yleisimmin toistuvat päänsäryt luetellaan jännityspäänsärkyyn ja migreeniin.

Jännityspäänsäryn yleisin oire on iltaa kohden paheneva vannemainen puristava särky. Kipu tuntuu usein päälaella, ohimolla ja takaraivolla. Usein kipu on molemminpuolista, mutta saattaa olla myös toispuoleista.

Jännityspäänsärkystä kärsivän kannattaa harrastaa liikuntaa, erityisesti ulkoilmassa. Lajit kuten jooga ja pilates joissa yhdistyy syvien lihasten aktivointi mielen ja kehon rentouttamiseen ovat myös suositeltavia. 

Migreeni

Migreenin syntymekanismeissa on vielä paljon selvittämättömiä asioita. Tämän hetkinen ajatus on, että migreeni alkaa sähkökemiallisella aktivaatiolla aivorungossa, kun jokin laukaiseva tekijä kuten valo, stressi tai haju käynnistää migreenikohtauksen.

Aivorungosta lähtevä kolmoishermo toimii sekä kasvojen että pään alueen tuntohermona ja verenkierron söätelijänä. Kolmoishermon vaikutus aivokalvojen valtimoiden seinämien pinnalla on olennainen osa migreenikohtausta. Hermopäätteet aktivoituvat ja kipuviestin välittyminen kipua aistiville aivoalueille alkaa ja samalla valtimot saattavat laajentua. Päänsärky on sykkivää siksi, että herkistyneet kipupäätteet reagoivat valtimossa kulkevaan pulssiaaltoon.

Migreenikohtauksen voi laukaista monet tekijät ja omat laukaisevat tekijät on hyvä oppia tunnistamaan:

-stressi ja sen laukeaminen
-hajut
-kirkkaat, voimakkaat valot
-melu, hälinä
-epäsäännöllinen unirytmi ja valvominen
-alkoholi
-kuukautiskierto
-näytöt
-haasteet omassa ergonomiassa
-liian vähäinen liikunta tai liian kovasykkeinen liikunta
-sään vaihtelut, ukkonen
-verensokerin vaihtelut, nälkä ja jano
-voimakkaat tunnepurkaukset
-tietyt ruoka-aineet ja lisäaineet
-psykologiset tilanteet kuten haasteet ihmissuhteissa ja ahdistavat tilanteet

Migreenikohtauksen särkyvaihe voi kestää 4 tunnista 3 vuorokauteen. Tyypillistä oireita ovat:

-kova, jyskyttävä päänsärky
-pahoinvointi, oksentelu
-hikoilu, palelu
-haju, valo/tai ääniarkuus

Migreenikohtauksen toista vaihetta kutsutaan auraksi. Auraa on vain 10–15 %:lla migreeniä sairastavista. Yleisimpiä auraoireita ovat:

  • Erilaiset näköhäiriöt: sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset, näköhavaintojen koon vääristymät.
  • Toispuolinen puutuminen
  • Puhehäiriöt

Harvinaisimmissa migreeneissä auraoireena voi olla toispuolinen ohimenevä halvaus.

Aura ennakoi migreenikipua ja normaalisti se kestää 5-60 minuuttia. Kipu voi alkaa myös auran aikana.

Osteopaattisesti jännityspäänsärkyä ja migreeniä hoidetaan melko samanlaisella lähestymistavalla. 

On tärkeää tasapainottaa ja rauhoittaa hermoston toimintaa, erityisesti autonomisen hermoston sympaattisen hermoston yliaktivaatio tulisi saada rauhoittumaan ja aktivoida parasympaattisen hermoston toimintaa.

Hengitys tulee saada toimimaan hyvin ja optimaalisesti ja jännitykset pallean, kylkiluiden, rintarangan, rintalastan ja ristiluun alueella tulee vapauttaa. 

Kaularangan, kallonpohjan ja pään alueen jännitykset tulee purkaa. Myös aivojen verenkierron sekä aivokalvojen hoito on tärkeää jännityspäänsärky ja migreeni asiakkaiden hoidossa. 

Kummasaakin on tärkeää rauhoittaa ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Hoitaa hengitystä, rintarangan, kaularangan, purennan ja lantion alueen jännityksiä. Myös aivojen verenkierron ja aivokalvojen hoito on tärkeää päänsärky asiakkaan hoidossa.

Tutkimuksissa on havaittu että osteopaattisella hoidolla voidaan parantaa jännityspäänsärky ja migreenipotilaan elämänlaatua vähentämällä päänsäryn tai migreenin toistuvuutta ja intensiteettiä.

Lähteet:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28352200/
https://migreeni.org/tietoa/migreeni/
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11377354/https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/818331/Lindgren_Ojanen_Ulvinen.pdf;jsessionid=0B40AE557B0A63D19B0AECD4609EB1A2?sequence=2
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17040/ONT.pdf?sequence=1



Osteopatiasta apua alaselkäkipuun

Alaselkäkipu on yksi yleisimmistä oireista aikuisilla ja nuorilla ihmisillä, jopa 80% aikuista kokee sitä elämänsä aikana ja se on merkittävä syy poissaoloille töistä. Alaselkäkipu voi olla akuuttia ja lyhytkestoista tai kroonista pitkäaikaista selkäkipua. 

Osteopatialla voidaan tehokkaasti hoitaa niin akuuttia kuin kroonista alaselkäkipua. Osteopaatti aloittaa vastaanottonsa alkuhaastattelulla kartoittaakseen alaselkäkipuun johtaneita syitä ja jatkaa siitä tutkimiseen ja hoitamiseen. Alaselkäkivulle voi olla monia syitä ja osteopaatti ottaa nämä kaikki kokonaisvaltaisesti huomioon. Palpaatio eli käsillä tunnustelun taidolla osteopaatti kuulostelee kehon toimintaa ja löytää sen toiminnallisia häiriöitä.

Alaselkäkipu voi olla lihasperäistä jumia tai revähdystä, nivelperäistä esim selkärangan nikamien fasettilukko eli liikerajoitus, SI-nivelen toimintahäiriö eli lonkkaluun ja ristiluun välisen nivelen liikerajoitus. Myös lantion toiminta kokonaisuutena voi olla syynä alaselkäkipuun, esim jännittynyt ja liikerajoitteinen ristiluu. Pallea eli hengityslihas vaikuttaa myös paljon alaselän toimintaa, sillä jos pallea ei pääse toimimaan kunnolla ja liikuttamaan kylkiluita ja kehon nesteitä eikä alipaineet toimi, aiheuttaa se myös jännityksiä lantion alueelle. Pallea onkin yksi tärkeimmistä hoidettavista alueista alaselkäkipuisten potilaiden kanssa. Pallealla on myös suuri vaikutus hermoston tasapainon säätelyssä ja kivun hallinassa tällä on suuri rooli.

Välilevyongelmat ovat yksi syy alaselkäkivulle, joita voivat olla välilevyn pullistumat ja protruusiot, madaltumat sekä selkäydin ahtaumat. Tällöin välilevy aiheuttaa hermojuuri oireita siltä tasolta lähtevään hermoon jossa välilevy ongelma on. Tällöin oireita on usein jaloissa asti; kipua, pistelyä ja puutumista. 

Alaselkäkipu voi olla myös lähtöisin rintarangan aliliikkuvuudesta tai jopa kaularangasta ja pään alueen jännitteistä, joten osteopaatti todella tutkii ja hoitaa kehoa kokonaisvaltaisesti. 

Osteopaatilla on erittäin laaja työkalupakki erilaisia tekniikoita joilla kehoa hoitaa. Osteopaatti voi hoitaa alaselkäkipua joko suorilla tekniikoilla  tai pehmeillä epäsuorilla tekniikoilla, joita osteopatiassa on todella paljon. Suoria tekniikoita ovat muunmuassa nivelen manipulaatio HVLA (high velocity low amblitude) tai mobilisaatio, kun taas epäsuorat tekniikat ovat kehoa myötäileviä ja kuuntelevia. Yksinkertaistettuna epäsuorissa tekniikoissa mennään pois liikerajoituksesta eli löysätään siihen suuntaan missä liikettä jo on ja odotetaan siellä kudosten ja hermoston reaktiota, jolloin kudokset alkavat vapautua. Epäsuorissa tekniikoissa siis tehdään paljon yhteistyötä kehon kanssa ja käytetään kehon omaa parantavaa voimaa hyväkseen, kun taas suorissa tekniikoissa voima tulee kehon ulkopuolelta terapeutin aikaansaamana. 

Osteopatian on todettu vähentävän alaselkäkipua ja parantavan kehon toimintakykyä. Kun syyt alaselkäkivulle löytyvät ja liikkumattomat kehon alueet saadaan taas toimimaan, alkaa selkäkipukin helpottamaan. Toki jos osteopaatti huomaa lihasten passiivisuuden olevan osasyynä oireiluun, suosittelee hän asiakkaalleen liikuntaa tai ohjaa myös fysioterapeutille, jotta lihaskuntoa saadaan myös vahvistettua.

Lähteet:

www.selkäkanava.fi
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33197571
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36732038
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37225662

Osteopatian vaikutus hermostolliseen rauhan ja turvan tunteeseen



Halusin kirjoittaa aiheesta, josta mielestäni puhutaan aivan liian vähän eli osteopaattisen hoidon vaikutuksesta hermostoon toimintaan. Mielestäni osteopatian vaikutus tuki ja liikuntaelin vaivoihin on vain pintaraapaisu mihin kaikkeen osteopatialla voidaan vaikuttaa, toki osteopatia auttaa tehokkaasti alaselkäkipuun, niskakipuun ja jännityspäänsärkyyn yms. 

Autonomisen ja keskushermoston toiminnan hoitaminen on kuitenkin upeimpia asioita mihin osteopaattisella hoidolla vaikutetaan. Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen eli taistele pakene tilaan ja parasympaattiseen rauhalliseen tilaan. Usein ihmisillä sympaattinen puoli käy ylikierroksilla eikä pääse rauhoittumaan ja keho on hätätilassa. Jokaisessa hoidossa ensin hermosto autetaan rauhalliseen neutraaliin tilaan, turvan tunteeseen eli autetaan sympaattista hermostoa rauhoittumaan ja autetaan parasympaattista hermostoa aktivoitumaan. Tämä on pohja koko kehon ja mielen toiminnalle. Ei mieli voi voida hyvin, jos keho on taistele pakene tilassa, ilman turvan ja rauhan tunnetta. Ei mieltä ja kehoa voi erottaa toisistaan toimimaan erillisinä kokonaisuuksina. Tämän vuoksi olisikin upeaa kun kehonhoidot ja terapia yhdistettäisiin ja tähän asiaan herättäisiin laajemmin. Joskus ihminen ei itse pääse rauhantilaan ja saa hermostoaan rauhoittumaan, tällöin osteopatia on hyvä apukeino hermoston rauhoittamiseen taas neutraaliin tilaan. Nykyajan maailma on kuormittava kaikkien kehoille suuren informaatio tulvan vuoksi ja hermostot kovalla koetuksella. Näen osteopatian olevan yksi parhaista työkaluista hoitaa tätä ylivirittyneisyyttä. Samaa palautetta tulee myös jatkuvasti asiakkailta. 

Tervetuloa hoitamaan omaa hermostoa takaisin rauhan ja turvan tilaan ❤️

Calm woman lying on yoga mat in a peaceful room, practicing mind-body relaxation, focused on wellness and mindfulness.